Jutut ajassa

07 maaliskuuta 2026

YLEISTÄ - 6½ (välttävä)

Otsikko kuvannee blogin tasoa, tai kävijämääristä päätellen ainakin kiinnostavuutta. Kirjoittaminen on lähinnä siitä, osaksi muista syistä välillä jäämässä, mutta aina sitä on hetken laman jälkeen tullut jatkettua.

Tällä kertaa revin tikusta asiaa päivittääkseni pylväikön, joka kuvaa aivan mahtavan levyn tittelin saajien jakautumista eri ajoille. Kuten näkyy, nuoruus hupeni kasarilla.

Kumma kyllä, 2010-luku on edustettuna edellistä dekadia paremmin.


Jos totta puhutaan, otsikon luku kertoo blogin iän vuosissa. 233 puolestaan on aivan mahtavien tämänhetkinen määrä, ja ne ovat...

1957

Gene Vincent And The Blue Caps: Gene Vincent And The Blue Caps
Little Richard: Here's Little Richard

1959

John Lee Hooker: I'm John Lee Hooker
Lightnin' Hopkins: Country Blues

1960

John Lee Hooker: Travelin'

1961

Lightnin' Hopkins: Blues In My Bottle

1963

Sam Cooke: Night Beat

1964

Muddy Waters: Folk Singer

1965

Beatles: Rubber Soul
Rolling Stones: The Rolling Stones, Now!

1966

Mississippi John Hurt: Today!
Otis Redding: The Soul Album
Wilson Pickett: The Wicked Pickett

1967

Albert King: Born Under A Bad Sign
Doors: The Doors
Jimi Hendrix Experience: Are You Experienced
Johnny Cash & June Carter: Carryin' On With Johnny Cash & June Carter

1968

Irwin Goodman: Reteesti Vaan

1969

Beatles: Abbey Road
Creedence Clearwater Revival: Bayou Country
Creedence Clearwater Revival: Green River
Jethro Tull: Stand Up
Johnny Winter: Johnny Winter
Led Zeppelin: Led Zeppelin
Led Zeppelin: II
Neil Young With Crazy Horse: Everybody Knows This Is Nowhere

1970

Clarence Carter: Patches
Creedence Clearwater Revival: Cosmo's Factory

1971

Doors: L.A. Woman
James Brown: Hot Pants
Rolling Stones: Sticky Fingers

1972

Kalevala: People No Names
Neil Young: Harvest

1973

Aerosmith: Aerosmith
Focus: 3
Isokynä Lindholm: Sirkus
James Brown: The Payback
Johnny Winter: Still Alive And Well
Led Zeppelin: Houses Of The Holy
ZZ Top: Tres Hombres

1974

Albert King: I Wanna Get Funky
Humble Pie: Thunderbox
Hurriganes: Roadrunner
Lynyrd Skynyrd: Second Helping
Meters: Rejuvenation
Neil Young: On The Beach
Pekka Pohjola: Harakka Bialoipokku
Rauli Badding Somerjoki: Näin Käy Rock & Roll

1975

Dr. Feelgood: Malpractice
Jukka Tolonen: Hysterica

1976

Hurriganes: Hot Wheels
Johnny Winter: Captured Live!

1977

Crazy Cavan 'n' The Rhythm Rockers: Our Own Way Of Rockin'
Lynyrd Skynyrd: Street Survivors
Vesa-Matti Loiri: Vesku Helismaasta

1978

AC/DC: Powerage
Albert Collins: Ice Pickin'
Blues Brothers: Briefcase Full Of Blues
Bob Marley & The Wailers: Kaya
Kari Peitsamo Ja Ankkuli: Kari Kolmas

1979

Earth, Wind & Fire: I Am
Matchbox: Matchbox
Molly Hatchet: Flirtin' With Disaster
Robert Gordon: Rock Billy Boogie
Sleepy LaBeef: Downhome Rockabilly
Tuomari Nurmio Ja Köyhien Ystävät: Kohdusta Hautaan
ZZ Top: Degüello

1980

Bluesounds: Black
Juice Leskinen Slam: XV Yö (Tauko III)
Pelle Miljoona Oy: Moottoritie On Kuuma
Prince: Dirty Mind
Robert Gordon: Bad Boy
Rossington Collins Band: Anytime, Anyplace, Anywhere
Scapa Flow: Uuteen Aikaan
Stevie Wonder: Hotter Than July

1981

Blackfoot: Marauder
Eppu Normaali: Cocktail Bar
Fabulous Thunderbirds: Butt Rockin'
Hassisen Kone: Rumat Sävelet
Juha Vainio: Albatrossi Ja Sorsa
Juice Leskinen Slam: Ajan Henki
Kari Peitsamo: Gulliverin Retket
Leevi And The Leavings: Mies Joka Toi Rock'n'Rollin Suomeen
Stray Cats: Stray Cats
Tuomari Nurmio: Lasten Mehuhetki

1982

Eppu Normaali: Tie Vie
Grandmaster Flash & The Furious Five: The Message
Rauli Badding Somerjoki: Ikkunaprinsessa

1983

Earth, Wind & Fire: Powerlight
Kauko Röyhkä: Onnenpäivä
ZZ Top: Eliminator

1984

Popeda: Haraŝoo
Prince And The Revolution: Purple Rain
Stevie Ray Vaughan And Double Trouble: Couldn't Stand The Weather

1985

Eppu Normaali: Kahdeksas Ihme
J.Karjalainen Ja Mustat Lasit: Doris
John Cougar Mellencamp: Scarecrow
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani Palaa Rikospaikalle
Peer Günt: Peer Günt
Sielun Veljet: L'amourha

1986

Beat Farmers: Van Go
Johnny Winter: 3rd Degree
Kolmas Nainen: Kolmas Nainen
Melrose: Melrose
Tuomari Nurmio: Käytettyä Rakkautta

1987

Cult: Electric
Guns N' Roses: Appetite For Destruction
J.Karjalainen Ja Mustat Lasit: Kookospähkinäkitara
John Cougar Mellencamp: The Lonesome Jubilee
Juice Leskinen: Minä
Kauko Röyhkä & Narttu: Mielummin Vanha Kuin Aikuinen
Kolmas Nainen: Paha Minut Iski
Terence Trent D'Arby: Introducing The Hardline According To Terence Trent D'Arby
Topi Sorsakoski & Agents: Besame Mucho

1988

Eric B. & Rakim: Follow The Leader
Honey B. & T-Bones: Ninety-Nine
Kari Peitsamon Skootteri: Hämeen Nopein
Leevi And The Leavings: Häntä Koipien Välissä

1989

Clifters: Sexi On In

1990

J.Karjalainen: Keltaisessa Talossa
Johnny Cash: Boom Chicka Boom
Juliet Jonesin Sydän: Jupiter
Kari Peitsamon Skootteri: Groovers' Paradise
Neil Young & Crazy Horse: Ragged Glory
Ne Luumäet: Laki Ja Järjestys

1991

Hearthill: Soul Food
J.Karjalainen Yhtyeineen: Päiväkirja
John Mellencamp: Whenever We Wanted
Kauko Röyhkä: Tyttöjen Ystävä
Ne Luumäet: Pahat Ja Rumat

1992


1993

Dave Lindholm: "LLL"
Don Huonot: Kameleontti
Kingston Wall: II
Leevi And The Leavings: Turkmenialainen Tyttöystävä
Melrose: Rock My World

1994

Jimmy Nail: Crocodile Shoes
Kingston Wall: III - Tri-Logy
Kolmas Nainen: Onnen Oikotiellä

1995

Absoluuttinen Nollapiste: Muovi Antaa Periksi

1996

Melrose: Trio
Pauli Hanhiniemen Perunateatteri: Mitä Sais Olla?

1997

Erykah Badu: Baduizm
Kauko Röyhkä: Sinä Olet Tähti
Pedro's Heavy Gentlemen: Reggae

1998

Buddy Guy: Heavy Love
Jimmie Vaughan: Out There
Jonna Tervomaa: Jonna Tervomaa
Pauli Hanhiniemen Perunateatteri: Kaupunkitarinoita

1999

Absoluuttinen Nollapiste: Suljettu
Kauko Röyhkä: Rock'n'Roll Klisee

2000

Brian Setzer Orchestra: Vavoom!
Mari Rantasila: Vain Rakkaus

2001

Brian Setzer '68 Comeback Special: Ignition!
Jonna Tervomaa: Viivalla
Katriina Honkanen: Valo Lentää

2002

Absoluuttinen Nollapiste: Nimi Muutettu
Erja Lyytinen & Dave's Special: Attention!
Micke Björklöf & Blue Strip: Three Times Seven Is...

2003

Aku Ankkuli: Lootus

2004

Pekka Myllykoski Ja Jytäjemmarit: Viekää Minut Baariin Taas...

2005

Honey B & The T-Bones: Terrifying Stories From T-Bone Town
Kauko Röyhkä: Elämä Ja Kuolema

2006

Amy Winehouse: Back To Black
Doctor's Order: The Doc Pack
Neil Young: Living With War

2007

Wentus Blues Band: Agriculture

2008

Erja Lyytinen: Grip Of The Blues

2010

Dave Lindholm & Otto Donner: More Than 123
Ismo Haavisto Band: Winter Blues
J.Karjalainen, V-M Järvenpää, Mitja Tuurala, Tommi Viksten: Polkabilly Rebels - Amerikansuomalaisia Lauluja
Rockin' Paradox: Custom Made

2011

Honey B & T-Bones: Walking Witness
Jimmie Vaughan Featuring Lou Ann Barton: Plays More Blues, Ballads & Favorites

2012

Kaipa: Vittjar
Kari Peitsamo Road Hogs: Rautahepo
Neil Young With Crazy Horse: Psychedelic Pill

2013

Kari Peitsamo Road Hogs: Pahat Pojat Ovat Jälleen Täällä
Kokomo Kings: Artificial Natural

2014

Ismo Haavisto: Mean Blue Train

2016

Huojuva Lato: Lättähattu

2017


2018

Dr. Helander & Third Ward: Meat Grindin' Business
Ismo Haavisto: The Blues Has Chosen Me

2019

Aija Puurtinen & Brooklynin Satu: Lännen Maata

2020

Creek Road Eleven: Creek Running Again

2021

Brian Setzer: Gotta Have The Rumble
Dave Lindholm Lights: Dave Lindholm Lights
Slim Butler: Bone Deep

2022

J.Karjalainen: Soulavaris
John Mellencamp: Strictly A One-Eyed Jack

2023

Bad Sign: Live
Fat Chance: Second Chance
Hearthill: The Love Circus
Heikki Raine: Pickin' And Singin'
Jo' Buddy's One Man Stomptet: Lockdown Sessions & Beyond Vol. 1
Marjo Leinonen & Bublicans: Holy Roller

2024


-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:


Ei kommentteja:
Labels:

05 maaliskuuta 2026

UUTUUSLEVYT - Jo' Buddy's One Man Stomptet: Lockdown Sessions & Beyond Vol. 2

Arvuuttelin viime vuonna tuleeko Jo' Buddyn merkinnällä Vol. 1 varustetuille levyille jatkoa. No nyt putkahti Lockdown Sessions & Beyond Vol. 2 (2026) eli ainakin osittain joo.

Albumi on siis jatkoa kolme vuotta aiemmin ilmestyneelle, jolla Jo' Buddy's One Man Stomptet hoiteli lähes kaiken yhden miehen orkesterina. Siihen verrattuna mennään pitemmälle, sillä tällä kertaa ihan kaikki kiekolla kuultava on osastoa "One Man". Näin on, olipa kyseessä sitten liidi- tai taustalaulut, englanniksi tai ranskaksi. Samoin säestyspuolella niin pianot, haitarit kuin havaijinkitarankin hoitaa perussoittimien lisäksi sama heppu.

Jopa miksaukset ovat yhtä vaille Jo' Buddyn säätämät, äänityksestä ja ylipäätään tuotannosta puhumattakaan. Lisäkäsiä tarvittiin masterointiin sekä kansien työstöön.

Ainut Mika Hiironniemen miksaama kappale julkaistiin digimaailmassa toisena sinkkuna. Poppin' up on erinomainen jazzahtava uustulkinta jo Jo' Buddy's Trio Riotin aikanaan ainoalle albumilleen veistelemästä erinomaisesta rallista Poppin' up over the top. Yllä olevan linkin takainen riemukas video osoittaa sen sisältävän peräti trumpettikazoosoolon.

Myös avaus Lakewood groove haiskahtaa mukaelmalta jo entuudestaan tutusta biisistä. Se on vähintäänkin nimisukulainen Lockdown Sessions & Beyond Vol. 1:n päättävälle Lakewood walkille.


Levyn syntyhistoria on kalenteriajassa mittava. Nauhoituksia tehtiin vuodesta 2020 alkaen, meneillään olevaan päättyen. Käsillä vaikuttaa siis olevan toinen otanta koronasulun alkaessa käynnistyneen pitemmän prosessin antimia.

Monipuolisesti amerikkalaisen musiikin juurakkoa pöyhivä kokonaisuus ilahduttaa koko matkaltaan. Ainut mietityttävä juttu napsahtaa kohdille numerolla 5. Time will tell on you on biisinä ja esityksenä yhtä kovaa tasoa muitten kanssa, mutta soundillisesti minusta muuta materiaalia kolkompi ja tummasävyisempi, miltei tunkkainen.

Parhaana esimerkkinä monimuotoisuudesta käy veikeä Please don't mess with mine. Apulaissheriffin helpostikin harhaanjohtavan genrekäsityksen mukaan se tarjoilee alkuun kantrahtavaa rockabillyä, mutta kuulostaa kohta enemmän ragtimelta.

Myös Blind blind love sekoittelee vaikutteita taitavasti. Ensimmäiset kitaran näppäilyt (ajassa 0:07) aika selkeän country-pohjan päällä kuulostavat kuin olisivat John Hurtin sormin tuotettuja. Tuo jää kuitenkin vain lyhytaikaiseksi tunnelmaksi, kun loppu mennään pääosin kompin hengessä.

Sitten on mukana tietysti bluesia. Löytyy myös zydecoa ja ties mitä. Kaikesta paistaa läpi Jo'n syvällinen perehtyneisyys niihin musiikinlajeihin, joiden parissa hän toimii. Omani ei riitä analysoimaan, joten parempi vain nautiskella korvin.

Tuli muuten yllättäen mieleeni muuan täysin uusi ajatus laulajan artikulaatiosta. Jollen paremmin tietäisi, saattaisin luulla häntä joksikin aivan muuksi kuin suomalaiseksi, mikä ei ole sen koommin hyvä kuin huonokaan asia, vaan asia.

Vol. 2 on sen tason tahkoamista, että kyllä samalla reseptillä väännettyä mieluusti ottaisi vastaan vielä kolmannenkin volumen, and beyond.

Niin, albumilta siis ilmestyi toinenkin etukäteispala verkkoon ja teki sen jo lähes kolme vuotta sitten, heti kohta Vol. 1:n perään. En tosin ole satavarma onko tämä varhainen Sophisticated rattle sama miksaus tai edes sama otto kuin levyllä. Kymmenikön parhaimmistoon se joka tapauksessa kuuluu.

Hienoa!

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:


Ei kommentteja:
Labels: ,

27 helmikuuta 2026

YLEISTÄ - Roll FM, Tammi-helmikuu 2026

Päivää Apulaissheriffin toimistolta.

Alkuvuodesta oli taas pikkupaussin jälkeen mahdollista kuulla Roll FM:ltä annostelemaani tiukkaa musaa ja löysää puhetta. Syksyn FM-periodin aikana täyttelin tyhjentymään päässyttä takkia ja huilasin näin ollen koko Rollikauden. Tämänkertaisen tempaisin tahtiin tunti joka toinen viikko. Puolivauhdilla jaksoja kertyi neljä.

Niistä viimeisen lopuksi oli ilo ja kunnia lukea Rollilootaan tullutta yllättävän runsaslukuista kuulijapalautetta. Aina se mukavasti lämmittää, kun saa tehdyn harrastelupuuhastelun vastikkeeksi jotain. Kiitos!


Kauden ohjelmien aiheiksi päätyi paluuta, bluesia (taas), ei mitään ja originaaleista reippaammin poikkeavia cover-biisejä. Kappalelistat parin jakson Mixcloud-kuuntelulinkkien kera alla.

Ensi kertaan! Niitä on muuten nyt takana 69.

14.1.2026, Back in the takaisin


  • J.J. Cale: Bringing it back
  • The Gin Mill Trio: Right back on it
  • Chuck Berry: Back in the U.S.A.
  • George Thorogood & The Destroyers: Back to Wentzville
  • Matchbox: Back here in Boston
  • Blues Brothers: Going back to Miami (live)
  • Charley Nickerson With Jug Band: Going back to Memphis
  • Big Boy Crudup: Goin' back to Georgia (take B)
  • Creek Road Eleven: Walking back to Georgia
  • Kullervo Kivi & Gehenna-yhtye: Kolmatta linjaa takaisin
  • Juha Vainio: Santalahteen takaisin
  • Tuomari Nurmio: Takaisin Kongoon
  • Kari Peitsamo Revival: Takaisin Nokialle
  • Jo' Buddy & Down Home King III: Goin' back to the country
  • Pate Mustajärvi: Elämän sävelmä

28.1.2026, Blues is here to stay


  • Johnny Winter: Back door friend
  • The Doors: Back door man
  • Howlin' Wolf: Back door man
  • Eddie Boyd And His Chess Men: I'm a prisoner
  • Freddie King: Reconsider baby
  • The Animals: How you've changed
  • Omar Dykes: Hoo doo ball
  • Aerosmith: Reefer head woman
  • J.Karjalainen Ja Mustat Lasit: Kotimaa
  • Billy Nelson With The Five Kings: Pack-shack and stack your blues away
  • Bill Harvey's Orchestra With Bonita Cole: Walk right in
  • Geneva Vallier: You said you had a woman (I got a woman)
  • Tomi Leino Trio: No tears on my pillow
  • Dr. Helander & Third Ward: Monkey on my back

Kuuntele bluesit Mixcloudissa.

11.2.2026, Aiheeton


  • Guns 'N Roses: Dead horse
  • Nazareth: Bad bad boy
  • Sweet: White mice
  • Greedy Pig: Waste no time
  • Kauko Röyhkä: Pitkä matka paratiisiin
  • Micke & Lefty Featuring Chef: California blues (live)
  • AT's Roots & Ramblin': American dream
  • Kokomo Kings: Something in her eyes
  • The Go Getters: Roadkill
  • The Shakin' Pyramids: Pretty bad blues
  • Crazy Cavan And The Rhythm Rockers: Bye bye baby blue
  • The Silver Bullets: Don't bye bye baby me
  • Jimmie Vaughan Featuring Lou Ann Barton: I'm in the mood for you
  • The Rolling Stones: Oh baby (we got a good thing goin')
  • Heikki Raine: Annen laulu

25.2.2026, It's how you do


  • Jukka Poika: Juppihippipunkkari
  • Bockhill Special: It ain't what you do
  • The Brian Setzer Orchestra: Honey man
  • Pedro's Heavy Gentlemen: Tarzan Saimaalla
  • Clifters: Angelica
  • Juliet Jonesin Sydän: Tulipunaruusut
  • Kumikameli: Satumaa
  • Sielun Veljet: Josef Josef
  • Melrose: Loverboy (live)
  • Aku Ankkuli: Orpokodissa tapahtuu
  • M.A. Numminen: Jos sulla on toinen
  • Mighty Four: Diana
  • Blues Brothers: Groove me (live)
  • Blackfoot: Ohio
  • Tikanmäki Attack Feat. Roope Latvala: Maamme

Kuuntele coverit Mixcloudissa.

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:


Ei kommentteja:
Labels: ,

19 helmikuuta 2026

LEVYT - Huojuva Lato: Lättähattu

Huomaan olleeni nelisen vuotta takaperin kannalla, jotta Lättähattu (2016) olisi Huojuvan Ladon pitkäsoitoista ykkönen. Samaa mieltä olen edelleen.

Ilmestymisvuotensa levyjä laskin omistavani jonkun verran alle 50, kun ei huomioida kokoelmia. Noinkin monesta en ollut tähän päivään mennessä antanut yhdellekään Apulaissheriffin aivan mahtavan titteliä. Kun nyt tiedostoa selailin, en äkkipäätä hoksannut kilpailijoita kyseisen vuoden mahtavimmaksi muilta kuin Tomi Leino Triolta ja The Fabulous Thunderbirdsiltä.

Helmikuussa 2026 uskallan siis julistaa tämän kuuluvan Top3:een vuoden 2016 osalta ja Top1:een Latotuotannossa.


Orkesterilta on lähes kahden vuosikymmenen aikana ehtinyt tulla fyysisiä äänitteitä ulos ainakin viiden yhtiön kautta. Jutun aiheen julkaisijana toimi Maaseutumusiikki ja se on toistaiseksi ollut pikkukiekot poislukien firman ainut Latojulkaisu.

Bändin aikajanalla Lättähattu sijoittuu albumisarjassa numerolle kolme. Tässä en huomioi kokoelmaa Lauluja Menneiltä Kesiltä (2014).

Levyllä soittaa kvartetti Suonna Kononen (laulu, kitarat, mandoliini, huuliharppu), Ilkka Vartiainen (pedal steel, dobro, banjo), Yrjö Vähäkallio (basso, muuan kitarasoolo) sekä Keijo Korhonen (rummut ja muut kolistimet, taustalaulu). Vähäkallion vähän albumin jälkeen basistina korvannut Teemu Sinkko laulaa taustoja ja perkussoi. Hän myös äänitti ja osatuotti.

Tapsa Kojoa voi miltei pitää viidentenä heinämiehenä, koskapa hän häärää koskettimineen ynnä muineen liki kaikilla raidoilla. Taustakuoroissa vilahtelee enemmän Riikka Rauhala sekä vähemmän Tuire Silvennoinen, Pena Penninkilampi ja Ila Loueranta, kerran kukin.


Lättis ei ole läheskään ainutkertainen siinä, että mielestäni vähiten hyvä kappale on läimästy keulille. Syyksi osoittautuu teksti. Juice-tribuutiksi kirjoitettu Tom Russell -käännös Poika unelmoi (Savo) ei vaan yksinkertaisesti ole sellainen, että se ja käsitykseni oivasta sanoituksesta kohtaisivat. Pena ja Ila veisaavat juuri tällä. Luonnollisesti.

Huolimatta ylle pistämästäni, pidän Konosen laululyriikoita noin kokonaisuutena hyvinkin laadukkaina. Mainioita esimerkkejä löytyy myös käsillä olevalta lätkältä.

Sellainen on mm. itseeni kymmeniköstä aikoinaan ensimmäisenä iskenyt ralli Hirviryijy, jossa toimivat sekä säv ja san että maniska- ja hanuripitoinen sov. Kertoja muistelee nuoruutensa lemmittyä nostaen persoonallisesti muiston merkeiksi hirvikuvioisen ryijyn ja täytetyn metson. Samalla harmitellaan vanhan ajan baarikulttuurin taantumista ABC- ym. ketjumeiningiksi. Samaistun siihen.

Joensuu (ne kehnot veivät meiltä Wanhan Jokelan) haikailee sekin katoavan baarikulttuurin perään, nyt kiistatta tosielämän tapauksen kera. Siitä huokuva kotiseuturomantiikka ja -historia eivät ole olleet harvinaisia teemoja Konosen uralla.

Tämän jo Folkswagenille laatima tunteikas Suomenhevonen lienee paketin tunnetuin siivu, eikä sekään ole vapaa menneitten aikojen kaipuusta. Olkoonkin itsestäänselvää tai mitä vaan, niin Heikki Turusen kirjojen ystävänä en voi olla vertaamatta sanataitureita toisiinsa. Heidän luomissaan maailmoissa on yhteisiä piirteitä.

Sivuhuomio: oikolukiessani juttua, sain tässä kohtaa aistimiini, tai paremminkin päähäni tuoksumuiston papan Hulasta, äksystä työjuhdasta, jota sieti varoa.

Vielä kun saan mainittua lyhkäisen instrumentaalin Vanha koira herättämät irkkumielikuvat ja luuloni sen syntymisestä Poguesin innoittamana, siirryn levyn kolmen helmen pariin. Niinpä. Koen tosiaan levyllä olevan peräti kolme helmeä, mikä ei ole järin tavanomaista.

Niistä ensimmäisenä lipuu vastaan jylhä Mies Luoja tietää mistä, joka todistaa paitsi Konosen sanoituskyvyistä myös hänen pistämättömästä melodiantajustaan. Väliosan progehurjailu on meikäläisen musiikkituntemuksen mukaan varsin lähellä Kingston Wallin tykitystä. Korhonen antaa kapuloitten heilua ja Suonnan kitara ujeltaa.

Välihuomio: meikäläisen musiikkituntemuksessa proge ei ole kaikkein parhaiten edustettu tyylilaji.

Toiseksi helmeksi on ajan saatossa kankeutunut Menneet polvet. Aiheena ovat taas entiset päivät, ne viimeiset vanhat hyvät. Tämä ei ole suinkaan ainoa Konoskappale, joka tuikkaa teränsä syvälle kuulijan sisuksiin ja herkistää. Jotta moinen olisi mahdollista, ei itse biisi riitä, vaan se pitää myös esittää oikein. Bändi vahvistuksineen onnistuu tavoitteessa virheettä.

Ja ettei hurjastelu unohtuisi, on tähänkin semmoinen sovitettu. Loppu on silkkaa etelän rockia ja suorastaan kliseisen skynyrdinen. Vaan eipä tuo haittaa, kun noin tomerasti potkii. Potkii vimmatusti kuin nuori Litmanen harjoituskentällä ja missä vaan se oli mahdollista.

Helmistä kirkkaimman paikka on tällä kertaa jonon hännillä. Puhutaan Syvärin jouluyön tasoisesta teoksesta. Vaikea on tätäkään kuunnella liikuttumatta, vaikka kuuntelukilometrejä on takana jo melko tavalla. Pitkät kilometrit kotiin ansaitsee heittämällä arvosanan 10+/10.

On totta, että taideteosten liiallinen selittäminen luojien taholta ei aina palvele "kuluttajaa". Siinä voi itse muodostettu tulkinta mennä kumolleen, minkä jälkeen kokemus ei välttämättä ole kuin ennen. Haluaisin siltikin tietää mistä laulu kertoo. Ajatuksissani tässä liikutaan hautajaistunnelmissa, tai kenties hetkissä ennen hautajaisia, kun menetys on juuri tapahtunut.

äsken kaikki oli vielä valoisaa
päivän tuoman pois ilta vei
puhelimen piippaus: "isä, hei"
pitkät kilometrit kotiin

Homma lähtee käyntiin Korhosen Heart of gold -rumpukompilla. Vähäkallion basso myötäilee harkitun vähäeleisenä. Kitaraa ja muuta. Vartiaisen stilikka viiltää sieluun saakka, eivätkä Kojon urut hetken päästä jää pekkaa pahemmaksi. Myös tällä on oma kohottava loppuvilkastelunsa.

Yksi yksittäinen syy, miksi musiikki rikastuttaa elämää: Pitkät kilometrit kotiin.


Toivottavasti kuuntelitte.

Mitä teksteihin tulee, olen jo kauan sitten havainnut tiedostamatta kehitteleväni monesti täysin tolkuttomia, biisejä yhdisteleviä korvamatoja. Kombinaatioitten komponentit tulevat varmaan useammin eri esittäjiltä, mutta nyt on näemmä kehkeytynyt tällainen:

mies Luoja tietää mistä
mies Luoja tietää mistä
mitä hirviryijyllä tehtiinkään

Tässä tapauksessa - mutta ei aina - matojen melodiat ovat peräisin samoista lähteistä kuin sanat. Olkoon tuo kummallinen päähänpinttymä tiivistelmä Lättähatusta.

Aivan mahtava!

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:


Ei kommentteja:
Labels: , , ,
Tilaa: Kommentit (Atom)