UUTUUSLEVYT - Omar & The Howlers: What's Buggin' You?

Omarin piti olla jo menneen talven lumia mitä uuteen musiikkiin tulee. Hän sairastui viimeisimmän pitkän (Zoltar's Walk (2017)) ilmestymisaikoihin johonkin harvinaiseen sairauteen, jonka myötä kitarointi muuttui ilmeisen mahdottomaksi.

Nyttemmin on paljastunut, ettei tauti sittenkään vienyt kykyä täysin. Ei menty tyystin valkoisesta kokomustaan. Harmaalla alueella liikutaan ja mies pystyy soittamaan sentään jotain, ainakin lyhyitä pätkiä kerrallaan. Tämähän mahdollistaa levyttämisen.

Omar & The Howlers julkaisi syyskesällä uutta otsikolla What's Buggin' You? (2023).

Nimen alla operoineen yhtyeen ainoana ikijäsenenä Omar Kent Dykes soittaa kitaraa neljällä ja huuliharppua yhdellä raidalla. Muista basisti Jason Crispillä ja alkuperäisellä Fabulous Thunderbirds -rumpali Mike Buckilla on lyhyet historiansa Howlersissa. Kitaristi Eve Monsees on ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

Kukaan tuskin odotti tähän kohtaan Omarilta uran parasta levyä. Sepä vasta olisi temppu ollutkin. Onneksi tuli kuitenkin kelpoa tavaraa, jota voi pistää soimaan ilman väkinäisyyden häivää. Bluesia rock-maustein, ihan silkkaa sitä itseään sekä juntta-boogieta. Siis tavaraa, mihin Howlersin kohdalla on totuttu.

Biisit ovat yhtä lukuunottamatta omia. Crackin' up lainattiin Bo Diddleyltä, jonka vaikutus Omarin musiikkiin on aina ollut suuri. The runnin' man tällä albumilla on esimerkiksi hyvinkin diddleymäinen rypistys.

Kohokohdiksi nousevat hidas blues Hidin' out in Memphis ja yhtä verkkaisesti kulkeva No peace in the city. Kaikkein ylimmäksi nostan delta bluesin ja siitä polveutuvien musiikinlajien tarinaa Charley Pattonista ja Willie Brownista lähtien läpikäyvän kappaleen Clarksdale, Mississippi, joka sekään ei pyri temmollaan kuulijaa hengästyttämään.

Texasin näkökulmasta menneitä pöyhii Lone star boogie. Siinä ja yllä mainitussa numerossa saa nimensä tekstiin aika moni alan mies, ja nainenkin.

Se on todettava, että minusta valitsivat ehkä kattauksen heikoimman esityksen sen keulille. Bad monkey ei oikein meinaa lähteä lentoon. Makuasia tietenkin, kuten aina.

On varmaa, jottei vanhaa herraa enää nähdä esiintymislavoilla, vaikka studiohommat vielä onnistuivatkin. Arvatenkin nyt, kun menin näin kirjoittamaan, käy sillä lailla, että ukko lähtee kiertueelle ja tulee vielä Suomeenkin asti. Ei jäädä odottamaan, mutta pidetään mielessä ihmeellisempääkin tapahtuneen.

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:

• LEVYT - The Fabulous Thunderbirds: Butt Rockin'
• UUTUUSLEVYT - Bad Sign: Live
• UUTUUSLEVYT - Micke Bjorklof & Blue Strip: Colors Of Jealousy