LEVYT - Pelle Miljoona Oy: Moottoritie On Kuuma

Jokainen 60-luvulla syntynyt tietää vähintään nimikappaleen.

Jokainen 60-luvulla syntynyt osaa sen kertosäkeen ulkoa.

sisko, tahtoisin jäädä

mutta moottoritie on kuuma

kaupunkien valot mulle huutaa

tahtoisin selittää

mutta laiva odottaa

sä olet mulle unelmaa

mutta maailma on totta

Mutta mutta mutta. Poikasena en aivan täysin ymmärtänyt mitä valtakunnan ykköspunkkarina pidetty käheä-ääninen vokalisti yritti selittää.

Ensinnäkin kuulin väärin, että sisko on se, joka tahtoisi jäädä. Tämä ei vielä ihmeemmin ihmetyttänyt, joskin saatoin pohtia miksi ne kaupunkien valot sitten mulle huutaa. Merkillistä.

Enemmän kummastutti yhteys jäämisen ja moottoritien kuumuuden kanssa. Muistan kuinka omituiselta ajatukselta tuntui se, ettei voisi jäädä, jos kerta moottoritie on kuuma. 12-vuotiaan päässä se kuumuus nimenomaan estäisi tielle lähtemisen ja silloinhan juuri joutuisi jäämään. Outoa.

Merkittävin pieleen mennyt tulkinta liittyi kuitenkin laivaan. Mihin hemmettiin siinä muka olisi kiire, kun laivakin ystävällisesti odottaa. Kai sitä kerkiäisi selitellä ummet ja lammet, jos varustamoyhtiön palvelu olisi tuota luokkaa. Pöllöä.

Jälkikäteen nuo kohdat ovat seljenneet ja viesti ehkä tullut ymmärretyksi. En myöskään kauheasti äimistele, etten kuusluokkalaisena - joiksi silloinen opettajamme meitä kutosia kutsui - tajunnut runoilijan sanomaa sinne päinkään. Laululyriikoiden seurantani oli tuolloin vielä vähäisempää kuin tänä päivänä ja syvällisimmät niistä olivat luokkaa "my Bonnie lies over the ocean".

Kuten todettua, Moottoritie on kuuma on vuosikymmeniä seilannut Pelle Miljoona Oy:n klassikkolevyn lippulaivana. Enemmistöltä on jäänyt huomaamatta albumin kokonaisvaltainen kovatasoisuus. Kun sen CD-muodossa 10-20 vuotta sitten hankin, tajusin jo tuntevani sisällöstä 8/13. Aika paljon, kun kokoelmissani ei entuudestaan ollut ollut kuin yksittäisiä radioäänityksiä.

Itselleni tuntemattomia olivat numerot 3, 5, 10, 11 ja 12.

Listan punkeinta antia on yhä edelleen pienehköjä väristyksiä aikaansaava, kaahausvauhtiin tykitetty Olen kaunis. Sen kohdalla voisi vilkaista taakse päin LP:lle Pelle Miljoona & N.U.S. (1977), jolta löytyy sellaisia pessimistisiä ajankuvia kuin Olen työtön ja Olen ulkona. Voidaan puhua lievästä asennemuutoksesta.

Ylipäätään teksteissä ei juurikaan kritisoida yhteiskuntaa ja ympäröivän todellisuuden ongelmia kuten Pellen aiemmassa tuotannossa. Sanoituksista neljä tuli Ari Taskiselta ja yksi Tumppi Varoselta. Akselilla Petri Tiili ja muut pidettiin siis kutakuinkin sama suhde kuin 1980-yhtyeen tapauksessa.

Oletteko panneet merkille miten tuon ajan suomalaiset punkin ja uuden aallon tekijät viljelivät musiikissaan jamaikalaisia rytmejä? Äkiten tulevat mieleen Hassisen Kone (Levottomat jalat) ja Ratsia (Rudi's reggae).

Oy:n Meille kävi näin keinuu leppoisasti reggaen tahtiin kun taas Tänä yönä vien sut pois panee skaksi. Pellehän on moneen otteeseen todistanut lämpimästä reggae-suhteestaan. Bob Marleyn hän tunnustaa erääksi suurimmista inspiraation lähteistään.

Tajuan muuten nyt yhden syyn miksi Moottoritie On Kuuma (1980) nousee Apulaissheriffin maailmassa yli Pelle Miljoona & 1980:n kahden pitkäsoiton. Koskettimet!

1980:n basisti Taskinen siirtyi Oy:ssä mustien ja valkoisten paineltavien ääreen (ja kitaraan). Soveliaasti käytetyt kosketinsoittimet nostavat tehoa esimerkiksi Tumpin laulamassa rallissa Älä äiti itke. Se minulla oli melko varmasti kasetilla perätysten jonkun Crazy Cavanin humpan kanssa.

Taskisen uuden roolin takia tarvittiin basson varteen tuoretta voimaa. 16-vuotias Sami Takamäki (sittemmin Sam Yaffa) sai pestin. Kitaraan otettiin vuotta vanhempi Andy McCoy. Nämä kaksi nostivat kytkintä heti nauhoitusten jälkeen ja tekivät lisää historiaa toisaalla. 

Ylipäätään studiotyö tehtiin kesällä -80 varsin nuorella porukalla. Teinien rinnalla Pelle oli nestorina vasta 25, Tumppi 23 ja Taskinen täytti heinäkuussa 21.

Sivuhuomautuksena tulkoon pöytäkirjaan merkityksi, että vuoden 1980 aikana julkaistiin Suomessa poikkeuksellisen paljon loistavia rock-levyjä.

Koviten kesäkuussa 2021 jytisee ikivihreä Juokse villi lapsi. Etenkin McCoy tekee selvää jälkeä. Tekstissä on raivoa ja se paiskotaan päin naamaa niin, että maskille on käyttöä.

kadut ovat täynnä pikkuporvareita

pikkutakeissaan käveleviä porsaita

pikkusieluisia pelkureita

ja pikkuvanhoja kakaroita

Jos saisin tehtäväkseni laatia kaksipuoleisen kokoelmasinglen The Best Of Miljoona, tuo olisi mukana. Tunnustan tässä yhteydessä pöllöseurantani ulottuvan vain vuoteen 1982 saakka. Pitäisi tieten jo alkaa pöyhiä herra Tiilin myöhempiäkin tekemisiä.

Enempää en tahtoisi selittää, mutta Moottoritie On Kuuma on aivan mahtava levy!

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:

• LEVYT - Juice Leskinen Slam: XV Yö (Tauko III)
• LEVYT - Popeda: Raswaa Koneeseen!