Istut isän kyydissä, koulumatkalla. Auton soittimesta kantautuu kaiuttimien kautta korviin Gene Vincentiä ja Eddie Cochrania. Kuulostaa mahtavalta. Päätät siltä istumalta alkaa itsekin laulajaksi. Tai ainakin alat vähitellen haaveilla.
Jotakuinkin noin kävi nykyisten artistisivujensa mukaan brittiläiselle Lewis Ellenille. Ajatus iti ja jalostui, ja niinpä hän perusti 18 vuoden iän saavutettuaan Lew Lewis & The Twilight Trion. Bändikokemusta oli jo takana, mutta nyt oli läjässä "oikea", keikkaileva ryhmä, jonka jäljiltä jäi neljä albumia ja EP.
Vuonna 2018 kaveri pisti pystyyn uuden yhtyeen. Syntyi Lew Lewis & His All Star Trio, jolta oli ennen jutun aihetta tullut ulos ainakin yksi EP-mittainen julkaisu. Jossain kohtaa uraa oli olemassa (onko yhä, en tiedä) myös Lew Lewis and His Country Trio, jolta löytyy musiikkia ainakin digitaalisessa muodossa.
Vaan se jutun aihe. It's All Changed (2026) on mitä mainioin 11 biisiä sisältävä kiekko, jonka julkaisi suomalainen Moondog Music.
Les Curtis rummuissa, Kieran King bassossa ja Dragon Zac Zdravkovic kitarassa muodostavat osaavan kokoonpanon solistin taustalle. Kuten niin usein näissä ympyröissä, komppaa solisti laulupuuhien rinnalla akustisella.
Kappaleen Love some more kohdalla tekisi mieli uhata hattuni syömisellä, ellei siinä soi myös huuliharppu. Kansissa vaan ei ole soittimesta mainintaa, enkä toisalta erityisemmin pidä hattujen popsimisesta.
Mitään muilta pois ottamatta voin tunnustaa Zdravkovicin kitaroinnin ilahduttavan meikäläistä kympillä. Discogs-sivustoa tutkimalla pääsee äkkiä jyvälle siitä, että hänellä on pitkin 2000-lukua ollut sormensa pelissä aika monessa. Paitsi soittaja, on hän myös äänittäjä ja tuottaja. Niin myös nyt. Levy on miksauksineen ja masterointeineen työstetty Zac's Shackilla, joka lienee herran oma studio.
Biisikattaus on sataprosenttisesti laulajan itsensä kirjoittamaa, minkä koen kenen tahansa tapauksessa positiivisena asiana. Tyylitaju on täysin kohdallaan, ja se pätee musiikin lisäksi myös visuaaliseen puoleen. Niin kansi kuin kotisivuillaan tarjoiltava promokuvasto heijastelee pääasiaa täydellisesti. Kuvia katsellessa on helppo uskoa Eddie Cochranin olleen miehen suurimpia vaikuttajia.
Rockabillyähän Lewis bändeineen jyystää ja tekee sen vanhaan malliin. Minusta näitten kohdalla ei voi puhua mistään genren eksoottisemmista varianteista. 50-/60-lukujen vaihteen henki on vahvasti tapetilla.
Balladiosasto jätetään lätyllä rauhaan. Puolituntinen mennään alusta hamaan tappiin saakka joutuisin temmoin. Perinteistä rock and rollia diggaavat tanssikenkien kuluttajat tykännevät.
Toimikoon Drive you insane toisena johdattelijana Lew'n ja All Star Trion maailmaan, ellet jo sitä tunne. Itse en tuntenut pari viikkoa sitten, mutta albumi kyllä riuhtaisi mukaansa kertaheitolla. Edellinen yhtä kovan vaikutuksen tehnyt uutuus tyylisuunnan parissa oli Mike Bell & The Belltonesin viimeiseksi jäänyt LP parisen vuotta sitten.
Hienoa musaa, loistava vokalisti ja erinomainen orkesteri. Ja tätä on tulossa myös Apulaissheriffin radio-ohjelmassa 6.5. Roll FM:llä.
-----
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti