Jutut ajassa

20 tammikuuta 2025

LEVYT - The Kokomo Kings: Too Good To Stay Away From

Tuli uusi ennätys kahden blogijutun välisessä ajassa. Edellisen kerran vääntäydyin näissä merkeissä näppäimistölle yli kuukausi sitten, eikä tämä nytkään kovin sujuvasti mennyt. Ei vaan ole huvittanut.

Yhtenä pontimena toimi tässä kohtaa ajatus siitä mitä kirjoitin joulukuussa 2022 The Kokomo Kingsistä. Totesin tuolloin langenneeni bändin pauloihin välittömästi siihen törmättyäni ja muka tietäväni, että sen tapauksessa ei tarvi antaa vuosien kulua nähdäkseen tuleeko musiikista pitemmän päälle pitämään.

Kyllä tiesin ja nyt nostan jalustalle porukan kakkoslätkän Too Good To Stay Away From (2017).


Olen ollut käsityksessä, että yhtyeen tuotanto neljine albumeineen on paitsi varsin tasaisen kovaa tasoa myös suhteellisen samankaltaista. Tämä mielessä panin nyt pyöritellen kaksi ensimmäistä peräkkäin. Niiden osalta pysyn käsityksessäni.

Se on jännä miten tällainen kohtalaisen niukasti tyylillistä variaatiota sisältävä materiaali jaksaa kuuntelukerrasta toiseen ilahduttaa, viehättää ja mikä kenties parasta, kohottaa tunnelmaa. Olen kuitenkin eri yhteyksissä useammin kuin muutamaan kertaan maininnut monipuolisuuden joittenkin levyjen vahvuutena.

Toisaalta eipä tuo ihmekään ole. Konkretisoin asiaa ruokalajilla, jota olen kerran aiemminkin (Erykah Badun yhteydessä) käyttänyt havaintomateriaalina, joskin hieman toisella tavalla.

Omatekoinen makaronilaatikko ketsupilla on käytännössä joka kerta hyvää, vaikka se tehdään aina samalla tavalla. Reseptissä saattaa eri kokkauksilla olla hienoista vaihtelua (kuten Kokomo-biiseissäkin), mutta peruskaava pitää. Ja se toimii.

Makaronilaatikko on havaintomateriaalina silläkin tavoin herkullista, että sitä voi soveltaa myös genretutkailuun. Eihän minulle kaikki tällainen musa maistu, kuten ei erikoisesti eineslootakaan. Nälkä sillä lähtee, mutta nautinto on vähäistä.

Kokomo Kingsin laatikossa ei ole pätkääkään puolivalmisteen makua. Päinvastoin, ihan kuin käytetty sipuli olisi takapihalla kasvatettua ja munat oman kanalan iloisen vapaana telmivien lintusten pullauttamia. Ihan on siinä hilkulla, etteikö jauheliha tule läheisen pienteurastamon epäteolliselta tuotantolinjalta.

Todettakoon eines-bluesiakin maailmalla tuotettavan jatkuvasti ja runsaasti.

Jutun aihe lukeutuu albumeihin, joista en muista ainuttakaan kertaa, että edes jonkun yksittäisen kappaleen kohdalla olisi tehnyt mieli kelata eteenpäin tai hypätä yli. Yksinkertaisesti, tämä on liian hyvää moiseen. Nimi pitää, vaikka nimikappale Too good to stay away from muusta kertookin.

Ja vielä, kuullun lisäksi Kokomo Kingsillä pelittää myös nähty. Kansitaide osuu meikäläisen silmään mitä parhaiten, vaikka pelailen CD-formaatissa. Ilmeisesti kuva-, teksti- ja värimaailman suunnittelussa on huomioitu pienemmänkin koon vaatimukset.


Tämäkin kiekko on nauhoitettu T-Rec Studiolla. Paikasta en löytänyt sen enempää tietoa kuin Discogsin tarjoaman. Kyseinen sivusto ei tiedä siellä äänitetyn juuri muitten tuotoksia, mikä viittaa omaan studioon. Elävän rouhea äänijälki on yksi bändin valttikorteista.

Debyytin jälkeen orkesterin laulajaksi tuli kitaraakin soittava Martin Abrahamsson. Alkuperäisvokalisti Harmonica Sam luikauttaa ja harputtaa kolmella raidalla. Taisin panna asian merkille vasta nyt ja todeta äänieron ensimmäistä kertaa. Aivan kuin bändisoundikin olisi noilla kolmella hiukan erilainen kuin levyllä muuten.

Muu kokoonpano on ennallaan. Ronni Busack Boysen jatkaa kitarassa, Daniel Winerö rummuissa ja lauluntekijä Magnus Lanshammar bassossa, paikoin kitarassa.

Sanoituksista voi edelleen löytää viimeksikin esille nostamaani omanlaistansa huumoria. Eniten minua Kunkkujen kakkosella myhäilyttää kaikin puolin osastoa 5/5 edustava I can't go home looking like this.

it was the wrong woman
but how could I know
she looked like my wive
and the lights were low

Noin selittelee tekemisiään humppareissulla joron jäljille ajautunut kertoja. On kerrassaan hersyvää tekstiä.


Yhtyeen neljän pitkän ilmestymisvuodet 2013, -17, -19 ja -21 voisivat antaa olettaa uuttakin heiltä pian saatavan. Edellisestä on kuitenkin jo vierähtänyt tovi. Huomaan nyt Spotifyssä kolmekin itselleni vielä outoa digisinkkua toissa vuodelta.

Mahdollisia tulevia julkaisuja odotellessa päätän kirjoituksen perinteisellä tyylillä.

Aivan mahtava!

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti