UUTUUSLEVYT - Neil Young With Crazy Horse: World Record

Neil Youngin viimeisimmästä löydän melko paljon mussutuksen aihetta.

Miksi reilun kolmen vartin kokonaisuus piti CD-formaatissa julkaista tuplana? Asia hämmästyttää senkin takia, että artisti on jo pitempään profiloitunut maapallon ja luonnon puolustajana, ja etenkin tämän albumin teemoissa nuo arvot ovat isossa roolissa. Tästä huolimatta kevyesti yhdelle kiekolle mahtuva teos pistettiin kahdelle. Ratkaisu ei palvele kuulijaakaan.

Ulkomusiikillisesti ärsyttävät myös epätarkat soittajatiedot. Lakkasin luottamasta niihin, kun heti kakkosraidan Overhead kohdalla jää esimerkiksi huuliharppu maininnatta. Maestrolle on sillä merkattu vain piano ja laulu.

Kolmanneksi, itse asia eli musiikki ei pääosin toimi. Levy vaikuttaa osittain demotason koosteelta biisejä, jotka olisi pienellä työstöllä ollut mahdollista saattaa huomattavasti paremmalle tasolle. Kukaties artisti halusi täten laittaa ihmiset keskittymään tarkemmin laulujen tärkeäksi kokemaansa sanomaan?

Tuottajaksi palkattu, kehuttu ja kunnioitettu Rick Rubin ei tosiaankaan saanut komennuksesta sulkaa hattuunsa. Onhan niitä siellä toki jo muutama heilumassa.

Kyseessä on World Record (2022)

Vaan ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.

Neil Young With Crazy Horselta siis ilmestyi jälleen. Edeltäjä Barnista (2021) ei ehtinyt kulua vuottakaan. Pidän itseisarvoisesti mukavana, kun vanha mies tekee uutta. Vielä kivempi, kun tekee tämän porukan kanssa.

Kappalelistakaan ei sisällä pelkkää kuraa. Kymmenestä varsinaisesta numerosta puolet kestää kuuntelua ongelmitta.

Love Earth on hyvää country rockia, Overhead niin ikään mukiinmenevää sellaista. Break the chain pörisee ja porskuttaa pienesti yskiessäänkin kelpona Crazy Horse -jytänä. Samaa osastoa edustaa vähemmän köhien Chevrolet, jonka miellän suoraksi jatkoksi bändin pitkien hevostelujen sarjassa ottaen huomioon jatkuvasti karttuvan iän aiheuttamat vaikutukset tekijöihin.

Eniten innostun ehkä yllättävästäkin tempauksesta. Epävireistä tivolimeininkiä ja kummallista kohinaa hönkivä The world (is in trouble now) kohottaa paikoin kovin latteaa tunnelmaa joka pyörityksellä. Molinan kapulat tuottavat levyn napakinta taustaa. Talbot ja Lofgren neljin ja kuusin kielin säestävät vähin elein. Youngin poljettava harmoni niittaa esityksen World Recordin parhaaksi.

Kannessa komeilee Neilin isä Scott nuorena miehenä. Äiti Ednahan sai aikanaan kovasti huomiota albumin A Letter Home (2014) välipuheissa.

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:

• UUTUUSLEVYT - Neil Young With Crazy Horse: Barn