Nazarethin poppiinkin taipuvan hard rockin ja Juliet Jonesin Sydämen monimuotoisen suomirokin jälkeen minisarjamme sukeltaa sinisävelten syövereihin. Varsin iso osa parasta bluesia taottiin ennen 60-luvun alkua, aikana jolloin LP oli harvinaisuus. Niinpä tuolloista musiikkia prässättiin pääasiassa pikkukiekoille, joista on jälkikäteen kasattu lukemattomia kokoelmia.
Herald Records vaikutti USAssa alkaen 1952 ja siitä kymmenisen vuotta eteen päin. Tavallisesti näistä asioista kohtalaisen hyvin perillä oleva Discogs listaa merkiltä parisen sataa nimikettä, siis ei kovin paljon. Lauluyhtyemusiikkiin keskittynyt yhtiö julkaisi joitain blues-levyjä ainakin Little Walterilta ja Eddie Boydilta. Lightnin' Hopkinsia sen kautta tuli ulos enemmänkin.
Sam Hopkins levytti urallaan monille eri merkeille. Heraldin suojissa hän tempaisi vain yhden studiosession huhtikuussa 1954. Kannen saatetekstin mukaan hän olisi vain eräänä päivänä soittanut sanoen: "Man, I wrote a mess o' new tunes for you."
Täkyyn tartuttiin ja nauhoitukset järjestettiin Houstonissa, Texasissa, missä Lightnin' asui. Satavarma en ole, mutta homma saatettiin hoitaa maaliin yhdessä päivässä. Ei ainakaan kovin paljon useammassa. Ukko koppiin, basisti Donald Cooks ja rumpali Ben Turner kavereiksi. Äänitys päälle ja siitähän sitä syntyi.
Edelleen kansitekstin mukaan, Heraldin taholla ei myöhemmin saatu miehestä enempiä havaintoja. Tämä otti setelitukun ja meni. Ei soittanut uudestaan tuohon puulaakiin.
Aiemminkin viittaamani Wirzin mukaan markkinoille tiputeltiin rupeaman jäljiltä pikkuhiljaa 13 kaksipuoleista singleä. Oli 45 kierrosta minuutissa pyöriviä seiskatuumaisia ja 78 rpm kymppituumaisia. Viimeinen ilmestyi niinkin myöhään kuin helmikuussa -57. Tuloksia lypsettiin vähitellen ja ajan kanssa.
Mielenkiintoiseksi homman tekee se, että tuon jälkeen puljailtiin vielä puolenkymmentä levyä samasta materiaalista. Biisien nimiä muutettiin, hieman saatettiin editoidakin. Ilmeisenä tarkoituksena oli hämätä ostavaa yleisöä. Vai miksi muuten näin olisi tehty? Vaikuttaa käsittämättömältä toiminnalta.
No se oli vain iso, korjaan, pieni paha markkinakone, joka vilunkia pelasi. Hopkinsin pelaamisesta en moitteen sijaa keksi. Hienoa taidetta, jos kohta suhteellisen suppea-alaista musiikillisesti ajateltuna. Kannattaa siis kuunnella myös sanoja.
Osasta Hopkinsin Herald-lauluja kasattiin kokoelma Lightnin' And The Blues (1960). Apulaissheriffin hyllyssä se vie neljänneksen tuplan Four Classic Albums tilasta.
Jälkikäteen tästä on tehty useita uudelleenjulkaisuja laajennetulla sisällyksellä, mutta täydellisesti kaikenkattava Herald-kooste antaa käsittääkseni yhä odottaa itseään. Vuoden 2016 versio lienee toistaiseksi laajin.
Näytelähteenä käyttämästäni YouTubesta löytyy yksi, eikä lainkaan pöllömpi valikoima näitä. Kuuntelutettakkoon sieltä Lonesome in your house, joka menee asian ytimeen, mitä bluesiin tulee.
-----
Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:
- SINGLEKOKOELMIA - Tulossa...
- SINGLEKOKOELMIA #4 - Nazareth: The Singles Collection
- SINGLEKOKOELMIA #5 - Juliet Jonesin Sydän: Revontulet - Singlet 1983-2001
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti