Olen jo kahteen otteeseen listaillut blogiin Pauli Hanhiniemen lähinnä kaikenkarvaisille kokoelmille sivuprojekteina laulamia yksittäisiä biisejä. Se niistä, sillä tällä kertaa nostan pöydälle erään, useimmille luultavasti tuntemattoman Kolmas Nainen -rallatuksen.
Kyseessä on sinkulla Onpa kadulla mittaa! (1993) päivänvalon nähnyt rempseä valssi, joka kuulohavaintojeni perusteella toteutettiin kavennetulla kokoonpanolla ja sähköittä. Laulu sisältyy bonuksena albumin Onnen Oikotiellä (1994) vuoden 2000 CD-painokselle.
Se sai allekirjoittaneen hyvälle tuulelle heti ensi kertaa sen kuullessani. Se saa edelleen hyvälle tuulelle joka kerta soidessaan.
Musiikkiesitys ei voi olla paskimmasta päästä, jos sanoissa mainitaan Olympia-juusto (lausutaan Olumppiajuusto). Se ei voi olla äärikehno, jos käytetään sanaparia "lujasti ruumassa" kuvaamaan jonkin suurta määrää laivan kannen alla ja luonnehditaan keskimääräistä rankempaa krapulaa ilmaisulla "karsea kanuuna".
Totta kai noilla vähillä, sanallisilla eväillä voisi vielä epäonnistuakin. Vaan kun soitanta hoituu ilmeisesti vain haitarin ja kitaran voimin niinkin hilpeästi, kun Hanhiniemi vetää solistina, ja kun hän kaiken päälle tärskäyttää loppuun kepeän rairairai-säkeistön, niin kyllä onnistui.
Tämänkaltaisia irtiottoja tavallisesta tervehdin aina ilolla, etenkin isoilta nimiltä.
-----
Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:
- LEVYT - Kolmas Nainen: Onnen Oikotiellä
- VÄLIPALAT - Pauli Hanhiniemi toisaalla vol.2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti