Sanomalehti Kalevaa lähimenneisyydessä enemmän lukeneet tietävät Jarin, tuon erinomaisen oivaltavan pilapiirtäjän. Kynämies, sukunimeltään Elsilä teki hommaa 90-luvun puolivälistä jonnekin asti viime vuosikymmentä. En muista, koska olen viimeksi hänen töitään paperipainoksessa nähnyt. Nettiversiossa uusimmat stripit näyttäisivät olevan parin vuoden takaa.
Piirtäjä on myös muusikko. Oulun päivinään hän on soitellut ainakin yhtyeissä Practice ja Mojo Zombies. Vuosina 1998-99 hän ehti vaikuttaa hetken aikaa Doctor's Orderin kitaristina ja laulajana, ollen yksi sen perustajajäsenistä. Muutto tänne pohjoisempaan johti teiden erkanemiseen.
Doctor's Orderin levytetyn historian osaksi Elsilä pääsi nyt ensimmäistä kertaa. Bändiltä nimittäin tupsahti hiljattain livelätty Out Of Order - The Lost Early Album (2020). Nauhoitukset tehtiin Järvenpään Puistobluesissa kesällä 1999.
Tämä on tohtoreitten kolmas arkistopöyhäisy lyhyen ajan sisään, tarkemmin sanottuna keskimmäinen kolmesta. Viimeisintä (Rehearsals Are For Sissies) riepottelin noin kuukausi sitten. Se ensimmäinen jäi hommaamatta ja on harmikseni jo loppuunmyyty.
Ennätin tilaamaan nyt käsiteltävän CD:n juuri ennen varaston kuivumista. Onneksi onnistuin. Jos kohta Doctor's Order onkin kuluvan vuosituhannen studiokiekoillaan ja Sissies-livellä kokannut makuuni maittavampaa keitosta, on tämänkertainen jutun aihe sekin vallan tymäkkä paketti.
Elsilä tuntuu olevan kepittäjänä varsinainen rappari. Soittotyyli huitelee hyvin lähellä Wilko Johnsonin 70-lukulaista, teräväreunaista hakkaamista. Tokihan Dr. Feelgood toimi kokonaisuutenakin yhtenä yhtyeen suurimmista innoittajista. Tällä levyllä siitä on todisteena coverit All through the city, She does it right sekä myöhäisempien Feelgood-aikojen She's in the middle.
Vokalistin tontin Jari jakoi Teppo Nättilän kanssa. Hänen tapansa luritella on rehevän räkäinen. Muutamaan otteeseen mieleen tulee Tokela, toisinaan Jake Blues alias John Belushi. Oivallisia vertailun kohteita molemmat.
Vastaavasti Nättilän omintakeinen englannin artikulointi lienee saanut suurimmat vaikutteensa Remulta ja suomalaisilta rallikuskeilta. Siihen vielä päälle persoonallista hevosvibratoa sinne tänne, espanjaa tuonne ja voi sanoa, että aijai kun toimii rock and rollissa. Vuonna -99 Nättilä kuitenkin keskittyi pääasiassa bassotteluun ja päävastuun laulusta kantoi Elsilä.
Rumpujakkaraa miehittää Timo Väätäinen.
14 biisistä 9 on omaa tuotantoa. Yllä listattujen lainojen lisäksi kuullaan Chuck Berryn Talkin' 'bout you ja lukemattomia versioita aikojen saatossa teetättänyt Wilson Pickettin rhythm & blues -standardi 99 and a half (just won't do). Viimeksi mainitun alkuun Elsilä vääntää kuin Angus Young nelisenkymmentä vuotta sitten. Havahduin tunnistamaan kappaleen vasta kertosäkeeseen tultaessa.
Trion lavalla ilmoille loihtima musiikki on kauttaaltaan sen verran messevästi rollaavaa rokettia, että pidän onnenpotkuna, kun ehdin levyn hankkia. Mikäli lukija on jäänyt siitä paitsi, suosittelen vahvasti pitämään silmät auki käytettyjen markkinoilla ja tarttumaan siekailematta kiinni saaliin ilmaantuessa näköpiiriin.
Näytettä en pysty nytkään tarjoamaan. Materiaalia kun en ole suoratoistopalveluista bongannut.
-----
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti