Jutut ajassa

05 lokakuuta 2020

VÄLIMALLIN PIKKULEVYJÄ MUUALTA #3 - The Long Ryders: 10-5-60

The Long Rydersin ensimmäisenä julkaisuna ilmestyi EP 10-5-60 (1983). Koska nautin musiikkini lasersäteen avulla, on se huostassani vain bändin ykkös-LP:n Native Sons (1984) CD-painoksen kylkiäisenä.


10-5-60 ei ole maailman paras äänite. Se kuuluu suureen joukkoon osastoa 3½/5, jossa pysytään rimaa hipomatta hyvän puolella, muttei innosteta kuulijaa vallattomuuksiin. Omasta puolestani pähkäilen niin kuin näitä aina.

10-5-60 on siinä mielessä merkittävä tapaus, että siitä alkoi mainion orkesterin lyhyt mutta pitkä ura. Nimittäin jo kolmen albumin ja neljän vuoden jälkeen pantiin pillit pussiin ensimmäisen stintin osalta.

2000-luvulla Ryderit ovat muiden musahommien lomassa aktivoituneet muutamaan otteeseen keikkamaailmassa. Julmetun pitkän studiotauon perään julkaistiin erinomainen Psychedelic Country Soul (2019).

10-5-60 joutaa päätyä jutun aiheeksi juuri nyt, 5. päivänä lokakuuta. Ei riitä kielitaitoni tai kulttuurintuntemukseni kertomaan mistä EP:n nimi tulee. Puhe ei vaikuttaisi olevan tästä päivämäärästä vuonna 1960. Nimikappale näet kertoo bileistä, joissa tunnelma yltyy siinä määrin reippaaksi, että paikalle saapuu poliisi. Ennen sitä rivit menevät näin:

I need ten five sixty times
I'm working out my feelings
as I'm working out my mind
I need ten five sixty times
I'm working out my problems
as I'm working out my mind

Viimeisten rivien osalta voi arvella onko sävy "pappa betalar"-asenteelle sormea heristävä, välinpitämätön vai hyväksyvä.

we'll probably go to jail
if the cops do nab us
my dad can get the bail

The Long Rydersin tyylii nojaa 1960-luvun psych/country/folk rockia kitaroin ja stemmalauluin vetäneiden bändien musiikkiin. Yhtyeen nimi on selkeä nyökkäys The Byrdsille, joka myös vaihtoi omassaan i:n y:ksi.

Punk- ja garage-vaikutteet kuuluvat EP:llä vielä selkeinä liuetakseen jo ensimmäisellä pitkäsoitolla huomattavasti vähäisemmiksi. Suomalaisen korvaan sävähtää Join my gangin säkeistössä vilahtava, ilmeisesti sattuman sanelemana sinne tupsahtanut Hanoi Rocksin mieleen tuova melodian pätkä.

Born to believe in you on sävelmänä kuin suoraan Lennon-McCartneyn pajalta lainattu. Sovituksessa country soi tasaveroisena 60-lukuisen popin rinnalla.

10-5-60:n julkisivu näyttää CD:n kansivihkosen sisuksiin piilotettuna tältä:


The Long Rydersin vuosimallia -83 muodostivat laulaja-kitaristi-harpisti-huuliharpisti Sid Griffin, kitaristi-banjisti-mandoliinikko-stilikoija-kosketinsoittaja-laulaja Stephen J.McCarthy, rumpali-perkussionisti Greg Sowders sekä basisti-laulaja Des Brewer.

Julkaisun jälkeen Brewer lähti tullakseen jatkossa korvatuksi Tom Stevensillä. Näin syntynyt kvartetti oli muuttumattomana remmissä viimevuotisella paluulevyllä.

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti