Jutut ajassa

16 heinäkuuta 2021

MERTA EDEMPÄNÄ STUDIOSSA #3 - Erja Lyytinen: Dreamland Blues

J.Karjalaisen yhtyeen 30 vuotta sitten käyttämältä studiolta Texasista lähdettiin sompailemaan. Suunnattiin pohjoisen kautta pikku hiljaa suoraan itään. Ajeltiin halki Louisianan, rajan yli Mississippiin. Käännyttiin taas pohjoiseen, päädyttiin lopulta piskuiseen Oxfordiin, musiikkimekka Memphisin eteläpuolelle.

Se oli yli 1000 kilometrin huikonen, mutta kannatti. Ollaan unelmien maassa noin blues-artistin vinkkelistä katsottuna. Fat Possum Records on täältä. Eräs yhtiön merkittävimmistä kiinnityksistä oli Junior Kimbrough (1930-1998). Buddy Guy levytti täällä albumin Sweet Tea (2001) samannimisellä studiolla.

Erja Lyytinen kävi Oxfordissa elokuussa 2006. Paikka oli Electric Catfish Studio ja mukana Davide Floreno sekä nippu paikallisia. Näitten joukossa yhtä vaille kaikilla raidoilla rumpali Kinney ja neljällä basisti David Kimbrough, Juniorin poikia.

Konkreettisena tuloksena reissusta jäi käteen hieno Dreamland Blues (2006).


Lyytinen ei suinkaan ollut ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa näillä töin. Vuotta aiemmin hän pakersi siellä Aynsley Listerin ja Ian Parkerin kanssa levyn Pilgrimage (2006). Parker oli nytkin remmissä kirjoittaen biisejä yksin ja yhdessä, tuottaen ja laulaen taustoja. Hän osallistui myös lopullisen tuotteen miksaukseen myöhemmin Saksassa.

Syksyn 2005 käynnistä säilyi Dreamland Bluesille nimikappaleen verran rakennusainetta. Se äänitettiin Delta Blues -museon kotikylällä Clarksdalessa (noin 14000 asukasta). Loput yksitoista ovat -06 Oxfordin satoa.

Päävastuun lauluntekopuuhista kantoi Lyytinen. Puolet sisällöstä on merkattu vain hänen nimiinsä. Floreno ja - kuten todettua - Parker avustivat.

Elmore Jamesin It hurts me too mahtui mukaan coverina ja saa erittäin mukiinmenevän käsittelyn. Erjan slide vinkuu mitä muikeimmin. Hän palasi aiheeseen vuosia myöhemmin julkaistessaan täysimittaisen Elmore-tribuutin The Sky Is Crying (2014). Floreno saa soolon verran tilaa etualalla.

Good lovin' man kierrättää niin ikään Elmore Jamesia. Omatekoinen biisi on saanut enemmän kuin vähän vaikutteita Dust My Broomista. Ei sittenkään niin paljon kuin se vastaavasti Robert Johnsonin I believe I'll dust my broomista aikanaan. Ihailtavan perinnetietoista meininkiä.

Ja sitähän se on koko paketti.

Hyvin käy Albert Kingin soundin mieleen tuovasti ränttäävä Why a woman plays the blues. Hyvin käy juurevan unelias Nasty weather. Hyvin käyvät soulia tihkuva I need love (to get over you) ja popahtava Mississippi callin'. Kaikki käy.

Yllättävin veto ainakin Apulaissheriffin mielestä on vietävän hyväntuulinen Best for you. Sen luokittelen country rockiksi. Taiteilija taipuu moneen, mikä on koko ura huomioidenkin kovin tyypillistä hänelle. Ei ole leidi jäänyt kovin pitkiksi ajoiksi kerrallaan tuleen makaamaan.

Loppua kohti tempo tippuu. Numero 10 Join everyone viihdyttää laulettuna balladina ja 11 Voyager's rest soi vielä hitaampana, lyhkäisenä sooloinstrumentaalina. Bonukseksi merkattu Lady vedetään duettona varsin sielukasäänisen Kinney Kimbroughin kanssa.

Dreamland Blues kuuluu valitettavasti niihin muutamiin Lyytisen tuotoksiin, joita ei ole suoratoistopalveluihin lykätty. Sain sentään kaivettua yhden virallisen oloisen tallenteen YouTubesta. Skinny girl on sähisevän reipas instrumentaali, jolla slide saa kyytiä.

Kannen ja CD:n kuvituksen perusteella mississippiläiset maisemat sorateineen ja peltoineen ovat suomalaisin silmin katsoen  kovin tutun oloisia. Hmmm. Taisivat kuitenkin kuvata kotipuolessa.


Nyt on Amerikka nähty mitä tähän minisarjaan tulee. Ajellaan vielä Tennesseen puolelle Memphisiin, kun se tuossa lähellä on ja sieltä varmaan päästään lentämään vähin vaihdoin kohti Eurooppaa.

Ennen kentälle menoa voidaan pikaisesti vilkaista Sunin studiot. Siellä on käynyt ainakin Honey B & T-Bones 2010-luvulla ottamassa muutaman kappaleen nauhalle. Jätetään se väliin, kun kyse ei ollut kokonaisesta pitkästä. Lupaan palata yhtyeeseen, kunhan pääsemme vanhalle mantereelle.

-----

Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti