Nyt kolmekymppinen Janne Kaunisto ryhtyi pelimannin hommiin jo keskiteini-iässään. Tie on kulkenut rock and rollista ja rockabillystä countryyn. Alkuaikoina Kaunisto soitti mm. Johnny Cashin ja Elviksen materiaalia.
Jo 2010 hän perusti bändin, jolle alkoi kirjoittaa englanniksi. Sinkkua pukkasi pian ja muuan vuosi myöhemmin ilmestyi Johnny B.D. & The Gasoline Guysin albumi On The Rails (2014). Se pitää sisällään varsin hyvää countryä hienoisilla rockabilly-vivahteilla. Jo tuolloin mukana oli Tuomas Metsberg kitarassa ja tämän sisko Saara taustalaulajana.
Yhtyeen toinen pitkä Trio (2019) on ykköstä lujemmin billyyn ja rock and rolliin nojallaan ja sen vuoksi vielä enemmän Apulaissheriffin makuun kuin debyytti. Itse asiassa se on suorastaan erinomainen. Merkille voi panna, ettei rumpuja käytetä lainkaan.
Se menneisyydestä. Nyt Kaunisto julkaisee omissa nimissään levyn Eilistä Vain (2021).
Kieli on siis vaihtunut ensimmäiseen kotimaiseen. Lisäksi tällä kertaa mennään täysin lainabiiseillä. Kaunisto on suomentanut Waylon Jenningsin, Willie Nelsonin ja kumppanien alkuperäisiä. Cashiakin mahtuu kyytiin I got stripesin verran nimellä Nyt on raitaa.
Taustalla häärää Tuomas Metsberg & His Strangers, jossa vaikuttavat Tuomaan (kitara, taustalaulu) lisäksi Saara Metsberg (basso, piano, taustalaulu), Sami Laakso (rummut) ja edellisen sukupolven syvää rintaääntä edustava Olli Haavisto (pedal steel, dobro).
Vierailijoitakin piisaa. Marko Haavisto, Emilia Sisco ja räppäri Notkea Rotta (oho!) hoitavat osuutensa kappaleella Mut blaadatkaa kun tyhjää potkaisen. Originaali Roll me up and smoke me when I die on Nelsonin Heroes-albumilta (2012) ja sillä harjoittavat Willien kanssa kimppalaulua Kris Kristofferson, Jamey Johnson sekä Snoop Dogg (nyt ymmärrän).
Levyn sointi on tyystin toisenlainen kuin Triolla. En tiedä onko se vain suomen kieli, joka on tuovinaan kokonaisuuteen hyppysellisen iskelmällistä vaikutelmaa. Moinen, ehkä vain omassa päässäni kehittelemäni ripaus ei haittaa enkä usko sen häiritsevän iskelmämusiikkiin karsaamminkaan suhtautuvaa kuulijaa.
Itse asiassa I-tyylin jälki on tuntunut sitä vähemmän mitä useammin olen kiekkoa pyörittänyt. Sanotaan, että se oli ensituntuma ja ilmeisen väärä sellainen. Kyllä Eilistä Vain on kantria. Ei sillä, että I:ssäkään mitään vikaa olisi.
Suosikikseni kohoaa Pullot tyhjät, pääni täys. Se on riuskemmaksi sovitettu versio Jeff Danielsin huomattavasti surumielisemmästä kappaleesta You're still on my mind vuodelta -59.
Otsikkotasolla kiehtovimmaksi arvottuu Poreilevaan tuoppiin tuijotan, joka silkalla nimellään kertoo jotain Kauniston sanoittajan kyvyistä. Ilmassa väreilee lupaus jatkumolle Raittisen, Myllykosken, Saarelan, Ahon, Gustafssonin ja Konosen jälkeen.
-----
Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:
- UUTUUSLEVYT - Huojuva Lato: Viimeiset Vanhat Hyvät Päivät
Kuuntelin YleAreenasta Kantritohtori Nättilän ohjelmaa viime kesältä. Kaunisto oli päässyt kattauksessa tohtorin suosioon peräti kahden kappaleen verran. Kiinnostus heräsi: suoratoistosta löytyi albumi Eilistä vain ja siltä ohjelmassa soineet nimikappale ja Piittaavan kai luulee mun. Tokihan tohtori biiseistä ja esittäjistä ohjelmassa ihan asiantuntevasti jutustelee. Muistin kuitenkin, että tietämässäni hyvin varustetussa blogissa on tarjolla syventäviä opintoja. Niinkuin olikin! Nyt todennäköisesti yksi asia johtaa toiseen eli on tarkistettava myös Kauniston vieraalla kielellä esittämää materiaalia.
VastaaPoistaSikäli mikäli mitään muistan, on myös enkunkielistä matskua jossain suorassa toistossa kuunneltavissa.
PoistaSpotify'stahan nuo näyttävät löytyvän molemmat sinunkin yllä mainitsemasi Kauniston albumit (artistinimellä Johnny B.D. & Gasoline Guys). Onhan taas lukijallasi myös kuunneltavaa 😀
VastaaPoista