Huimasta tasosta kertoo paljon se, että puoli vuosisataa bändin hajoamisen jälkeen taitaa sen vähiten kiintoisa lätty Apulaissheriffin papereissa olla niinkin jykevä teos kuin Willy And The Poor Boys (1969). Vastaavasti julistin jotakuinkin vuosi takaperin suosikikseni Bayou Countryn (1969).
En käy kantaani muuttamaan, mutta nostan vähintäänkin aivan sen kantapäille levyn numero viisi Cosmo's Factory (1970).
Hankin Creedence-tuotannon suurin piirtein välillä 1988-96, aika jälkijunassa siis. Radioäänitysten ja muitten syitten johdosta olin toki tiennyt ison nivaskan yksittäisiä kappaleita jo entuudestaan. Jutun aiheella tällaiset muodostavat yli puolet sisällöstä.
Ei sen niin väliä, vaikka Ooby dooby mahtoi olla ennalta tuttu Roy Orbisonin versiona ja I heard it through the grapevine Marvin Gayen. My baby left men tapauksessa olin tottunut Elviksen tulkintaan. Omituisena (?) yksityiskohtana voi pitää sitä, että CCR:n oma Up around the bend oli alkujaan minulle - kuten ehkä monelle muullekin ikäiselleni suomalaiselle - Hanoi Rocksia.
Tuohon päälle vielä riuska Travelin' band ja eräs hienoimmista Fogertyn kirjoittamista lauluista Who'll stop the rain ja CD kävi heti ostolämpimänä vanhasta kaverista. Tänä päivänä se tuntuu äärimmäisen vähän viehätystään vuosien varrella menettäneeltä.
Läpi CCR:n elinkaaren heidän musiikissaan sekoittuivat americanan eri muodot kulloinkin valitulla tavalla. Ensilevy saattoi olla selkeimmin blues rockia, viimeinen eniten country-vaikutteinen. Ääripäitten välissäkään ei mainittuja suuntauksia unohdettu. Lisäksi mukana oli rockabillyyn, souliin ja ties mihin vivahtavia biisejä. Puhutaan swamp rockista.
Cosmon tyylirikkaudesta voisi nousta esimerkiksi vaikka Bo Diddleyn Before you accuse me, joka vedetään rehevänä bluesina. Täysin toisenlaista menoa edustaa Lookin' out my back door, joka hölköttelee jonkin sortin kantrihumppana. Sielukas Long as I can see the light istahtaa ainakin toisella kankullaan gospel-jakkaralle.
En väitä tarkkaan tietäväni mitä se swamp rock tarkoittaa, mutta omissa ajatuksissani eniten sellaiseksi ymmärrän Cosmolta Run through the junglen. Suorat rokit numeroilla 3 ja 7 sekä billyhtävät 4 ja 8 alleviivaavat kokonaisuuden monipuolisuuta.
Ramble tamble tarjoilee vaihtelua itsessään. Alun nopea ralli, happoisen keskiosan hidastempoisempi, pitkä soitannollinen ilottelu ja paluu alun tunnelmiin eivät tylsistytä. Simppeli Who'll stop the rain kruunaa.
Onhan tämä lista kerta kaikkiaan komeaa luettavaa:
John Fogertyllä oli ennestään laulun ja kitaran ohella näyttöjä huuliharpun ja erilaisten kosketinsoittimien taitamisesta, perkussioita unohtamatta. Tällä kertaa repertuaariin tuli lisäksi saksofoni.
Fogerty sävelsi ja sanoitti kaiken originaalimateriaalin, sovitti, tuotti ja hääräsi vielä managerinakin. Siinä saattoi jonkin verran jäädä muiden avunannot biisinteossa kirjaamatta papereihin. Ylikorostettu johtajuus herätti närää muissa, mutta Cosmo's Factory ja sen seuraajakin saatiin vielä joten kuten tehtyä ja kauppoihin. Sitten alkoi repeillä konkreettisesti, mikä jääköön tässä yhteydessä käsittelemättä.
Totuus on kuitenkin se, ettei nuorempi Fogerty olisi yksinään pystynyt Creedencen timanttista tuotantoa saamaan aikaan. Isoveli Tom kitarassa, Doug Clifford rummuissa ja Stu Cook bassossa vaadittiin maagisuuden takeeksi. Ihan sama mitä herra John on asiasta mieltä.
Mitä onkin tapahtunut pomon ja muiden ja vielä levy-yhtiön välillä sitten teitten erkanemisen ei ole kaunista. Oikeastaan aina ja etenkin tässä tapauksessa onkin hedelmällisempää keskittyä itse asiaan eli musiikkiin.
Olkoon toinen kuuntelutarjokas I heard it through the grapevine, joka on yksi onnistuneimmista kenenkään esittämistä covereista kautta aikojen. Linkin takana lyhyt luenta aiheesta videon kanssa. Albumiversio rullaisi eteen päin vielä minuuttitolkulla kadottamatta hetkeksikään tehoaan.
Loppukevennys. Bayou Country -jutun jälkeen olen kehitellyt muistisäännön, jonka perusteella kykenen jatkossa aina sanomaan kumpi veti bassoa, kumpi rumpuja. Nimittäin, basistilla on tietenkin se yksinkertaisempi nimi.
Ilmeisesti tähän ei voi kyllästyä siksi, että Cosmo's Factory on aivan mahtava levy!
-----
Aiheeseen liittyvää Apulaissheriffin blogissa:
- LEVYT - Creedence Clearwater Revival: Bayou Country
- UUTUUSLEVYT - John Fogerty: Fogerty's Factory
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti